Uhrilampaat

Uhrilampaat on kulttielokuva, joka tuskin paljon esittelyä kaipaa. Sen hirviömäisen päähenkilön, Hannibal Lecterin, tietää varmasti jokainen länsimainen ihminen, vaikka ei olisi koko elokuvaa nähnytkään. Anthony Hopkinsin roolisuoritus täysin sosiopaattisena kannibaalina ja sarjamurhaajana on kerta kaikkiaan veret seisauttava.

Elokuva on paitsi ollut varsinainen kassamagneetti lippuluukuilla ja videolevityksessä, myös palkittu varsin näyttävästi parhaan elokuvan, ohjauksen, miespääosan, naispääosan ja sovitetun käsikirjoituksen Oscareilla. Jodie Forster sai suorituksestaan myös Golden Globen ja Baftan merkittävät palkinnot ja Anthony Hopkins Baftan. Hopkinsilla on tästä elokuvasta hallussaan myös elokuva-alan erikoinen ennätys: kukaan ei ole saanut pääosan Oscaria yhtä vähäisellä näkymisellä valkokankaalla.

Elokuvan perusta ja tarina

Uhrilampaat perustuu Thomas Harrisin vuonna 1988 ilmestyneeseen saman nimiseen menestysromaaniin, joka käännettiin suomeksi heti ilmestymistään seuraavana vuonna. Tullessaan ensi-iltaan vuonna 1991 elokuva oli ensimmäinen sarjamurhaajasta kertova jännityselokuva ja se aloittikin varsinaisen sarjamurhaajabuumin niin elokuvassa kuin television rikossarjoissakin.

Elokuva perustuu tarinaan, jossa FBI-agentiksi opiskeleva nuori, viehättävä nainen, Clarice Starling (Jodie Foster), haastattelee erikoisvankimielisairaalaan suljettua Hannibal Lecteriä luodakseen hänestä psykologisen profiilin, jonka avulla pyritään saamaan kiinni tuolla hetkellä toisaalla riehuva sarjamurhaaja, Buffalo Bill. Lecter saa kuitenkin haastattelijastaan psykologisen otteen, sillä hän on entinen psykiatri, ja alkaa urkkia tietoja tämän menneisyydestä, josta paljastuukin varsin traaginen tarina. Elokuvan edetessä Lecter tietenkin karkaa ja elokuvan loppu jää sopivasti auki jatko-osia ajatellen.