Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta
Pulp Fiction on Quentin Tarantinon ohjaama ja yhdessä Roger Avaryn kanssa käsikirjoittama rikoselokuva, jonka voisi tiivistää käsittelevän väkivallan luonnetta. Elokuva koostuu irrallisista, mutta toisiinsa limittyvistä tarinoista, joita kaikkia yhdistää absurdius ja paikoin silmitön väkivalta, jonka motiivia on välillä vaikea hahmottaa. Tarantino ottaakin elokuvallaan voimakkaasti kantaa juuri väkivaltaa vastaan näyttämällä sen mielettömyyden ja irrationaalisuuden. Toisaalta elokuvan voimakas visuaalisuus ja popkulttuuriin linkittyvät kliseet tekevät siitä hyvin hauskan ja nautittavan elokuvakokemuksen. Sitä ei suotta pidetä yhtenä parhaista moderneista mustista komedioista.
Ponnahduslauta huipulle
Pulp Fiction sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa vuonna 1994 ja oli tuolloin elokuvateattereissa maailman katsotuin elokuva saavuttaen ensimmäisenä indie-elokuvana yli 200 miljoonan dollarin tuoton. IMDB:n maailman 250 parhaan elokuvan listalla Pulp Fiction on ansaitusti ja upeasti sijalla neljä. Tämä oli se elokuva, joka nosti Tarantinon merkittävien amerikkalaisten ohjaajien joukkoon, palautti John Travoltan amerikkalaisten näyttelijöiden kirkkaimmalle huipulle sekä avasi sekä Uma Thrumanin että Samuel L. Jacksonin ovet huipputuotantoihin.
Tarinat pitävät otteessaan
Elokuva on tehty varsin niukalla, 8,5 miljoonan dollarin budjetilla, mutta sitä ei tarkkasilmäisinkään katsoja arvaa. Tarantino onkin sanonut elokuvan kuvausten aikana, että hänen tavoitteensa on tehdä elokuvaa, joka näyttää 25 miljoonan dollarin tuotannolta. Elokuva on myös verrattain pitkä, 154 minuuttia, mutta katsoja ei ehdi sen pyörityksessä pitkästyä. Niin elokuvan minitarinoista koostuva rakenne kuin sen intensiivisyyskin varmistavat, että katse pysyy naulittuna valkokankaaseen.
